GoJuttaGo.com

Avaamme uuden Body Action -myymälän Jyväskylään. Olen paikalla perjantaina 27.4 ja virallisena avajaispäivänä 28.4.  klo 10-15

Tulkaahan jutustelemaan ja tutustumaan valikoimiin. Tarjolla treenivaatteita ja uutena super mahtavana merkkinä Bia Brazil. Lisäravinteita tietysti laidasta laitaan ja kaikkea muutakin, mitä kuntoileva ihminen tarvitsee.

Share on Facebook

Aikaa on tääs vierähtänyt liian pitkään viime kirjoituksesta. Alkukesästä tahti tulee muuttumaan ja kirjoituksia tulee 1-2 viikossa, koska alan kirjoittamaan tänne… Selvinnee pian = )

Lueskelin Bodaus lehteä 2/2012 ja silmiini osui artikkeli Vaaralliset Korot. Tähän asiaan minullakin on sanottavaa.  Artikkelissa kerrotaan, että jalkineillä on olennainen vaikutus jalan fysiologiaan ja koko kehon ryhtiin. Kirjoitus pohjautuu tuoreeseen tutkimukseen, jonka johtaja on Neil J. Cron. Kyseinen tutkimus on saanut palstatilaa jopa New York Timesissa.

Tutkimuksessa vertailtiin korkkareilla ja matalapohjaisilla kengillä käveleviä naisia. Korkkarin käyttäjät kävelivät koroilla vähintään 40 tuntia viikossa. Tutkimus osoitti, että korkokenkiä käyttävien pohjelihakset venyivät enemmän kuin vertailuryhmällä. Vaikka nämä naiset kävelivät ilman korkoja paljasjaloin, pohjelihasten venyvyys oli samanlainen vertailuryhmän kanssa. Lihasta piti kuitenkin aktivoida enemmän.

Tämä siis aiheuttaa sen, että korkkarit ylirasittavat pohkeita. Varpaat ovat usein supussa ja lihaskuormitus vaikuttaa pohjeisiin. Sitten päästään tähän ydinkohtaan: pohjelihasten säikeet lyhenevät ja akilesjänne tulee joustamattomaksi! Vaikka korkkarit vaihdettaisiin myöhemmin matalapohjaisiin, ryhtimuutos voi silti säilytä. Korkokenkiä saisi tutkimuksen mukaan käyttää korkeintaan pari kertaa viikossa.

Artikkeli kolahti itseeni siitä syystä, että jokunen vuosi sitten kävelin korkkareissa aina. Siis aina. Vain lenkkipolulla ja salilla käytin muita kenkiä. Jos menin päiväksi messuille, seisoin silti todella korkeilla koroilla. Kun yritin laittaa jalkaani matalapohjaiset kengät alaselkää alkoi särkeä ja jalat olivat väsyneet. Olin siis totuttanut itseni sellaiseen asentoon, että keho koki olevansa normaalitilassa 10-12 sentin koroilla. Kunnes sitten eräänä päivänä kuului PAM!

Olin pelaamassa squashia ja akilesjänne pamahti poikki. Mitään varoittamatta. Olin aikoinani kärsinyt akilesjänteen kivuista, mutta viimeiset vuodet olivat olleet täysin oireettomia. Tiesin, että korkokengillä kävely tekee akilesjänteelle hallaa, mutta pit paut viisveisasin asiasta. Rakastin korkokenkiä!

Siitä sitten squaskentältä leikkauspöydälle. 6 viikkoa kinttu kipsissä. 3 kuukautta piti varoa jokaista askelta, ettei jänne katkeaisi uudelleen. Puolen vuoden kuluttua jalka oli entisellään. Tosin parempana kuin koskaan! Vakuutusyhtiö ei muuten korvaa akilesjänteen katkeamisesta mitään. Terve akilesjänne ei kuulemma katkea! Tästä on onneksi jo vuosia aikaa, mutta kerron tämän nyt varoituksen sanana kaikille korkkari naisille. Muistakaa siis käyttää myös matalapohjaisia kenkiä! Meillä Sunny´silta löytyy on maailman ihanimmat korkkarit ja hinnat ovat edulliset. Mutta löytyy myös matapohjaisempia vaihtoehtoja : )

Niin, olinko tapaturman jälkeen viikkokaupalla treenamatta? Ehei – könkkäsin kepeillä kuntosalille varsin nopeasti leikkauksen jälkeen.

Jos akilesjänne vaivaa, niin MBT-kengät ovat ainakin itselläni toimineet erinomaisesti aamulenkillä. Samoin, jos penkikat vaivaavat, niin suosittelen hankkimaan nämä lenkkikengiksi. Kuntosalilla ihmiset treenaavat usein aerobic- tai juoksulenkkareilla. Tämä on suuri virhe! Salijalkineen täytyy olla pohjastaan joustamaton. Otomix on varmasti laadukkain ja paras vaihtoehto.

Sitten dieettiasiaa. Nyt on viimeiset hetket käsillä lähettäää hakemus Livin sivuilla Jutta ja Superdieetit 2. tuotantokauden valmennettavaksi. Ilmoitan täällä sivuilla siinä vaiheessa, kun haku päättyy. Rohkeasti vaan hakemuksia sisään! Toukokuun puolessa välissä aletaan kuvaamaan sarjaa ja puolen vuoden aikana tehdään 10 henkilölle totaalinen muodonmuutos.

Superdieettiin ilmoittautuminen on myös käynnissä. Treenaamme tällä kertaa 6 viikon jakson aivan uudella systeemillä. Emme tee treeniä perinteisenä kuntosaliharjoitteena, vaan oma kehonpaino ja muutamat apuvälineet takaavat sen, että rasvaa palaa! Olemme testanneet tätä FitFarmin PT-asiakkaille ja täytyy todeta – toimii!

Aurinkoista päivää kaikille!

-Jutta-

Share on Facebook

Ajattelin kirjoittaa hieman erilaiseta aiheesta. Olin luennoimassa viime viikolla kolmella eri paikkakunnalla ja luentoja suunnitellessani kovin moni asia putkahti mieleeni. Uskon itse valtavasti ajatuksen voimaan. Sen voima on uskomattoman suuri!

Ihminen, jolla elämä menee totaalisen päin peppua saa silti päättää, mitä ajattelee! Tietenkin myös heillä, joilla elämä hymyilee on valta vaikuttaa ajatuksiinsa. Ajatukset merkitsevät enemmän kuin mikään muu! Ne merkitsevät enemmän kuin se, miten paljon rahaa tienaat, enemmän kuin millaisessa asunnossa asut ja kenen kanssa, enemmän mitä työtä teet, enemmän kuin mitä muut ajattelevat sinusta.

Tarkoitan tällä sitä, että saat siis itse päättää millaisena elämäsi näet! Ihmettelen aina suunnattomasti ihmisiä, jotka valittavat omaa elämäänsä ja kadehtivat muita! Me suomalaiset olemme perin kateellista kansaa. Sen sijaan, että päivittelee oman elämäsä huonoutta ja sitä, miten kansanedustaja tai Ay-liikeken pomo voi tienata niin paljon voisi pohtia, miksi olen nykyisessä elämäntilanteessani. Miksi tyydyn siihen mitä minulla nyt on?

Jos nykyinen  elämäntilanne  on epätyydyttävä, miksi en lähtisi muuttamaan sitä? Koskaan ei ole liian myöhäistä! Meillä jokaisella on mahdollisuus lähteä seuraavalla kaudella yrittämään kansanedustajaksi – tai vaikka presidentiksi! Ihmiset, jotka ovat yhteiskunnassa asemansa ansainneet, ovat sen varmasti tavalla tai toisella ansainneet! Oman elämänkumppaninkin saa itse valita. Olet itse tehnyt valinnan.

Sama pätee laihduttamiseen. Saat itse päättää haittaavatko liikakilot sinua. Jos haittaavat, niille kannattaisi varmasti tehdä jotain.

Olet siis itse vastuussa siitä, millaisen elämän elät! Toki sairaudet ja elämän vastoinkäymiset ovat matkan varrella mahdollisia. Se, miten niistä selviää on usein ajatuksesta kiinni. Luovuttaako, vai taisteleeko! Sielua ei voi koskaan haudata.

Olen itse oppinut päästämää irti negatiivisista ajatukistani. Olen ottanut vastuun omasta elämästäni. Omasta onnestani. Olen vapautunut peloista. Huolehdin terveydestäni, joka on tärkein pääomani. Olen saanut mielenrauhan, joka tosin aina välillä horjuu hektisen elämän tiimellyksessä : ) Siksi meditoinkin ja se on valtava voimanlähde.

Suosittelen jokaiselle lukemiseksi henkisiä kirjoja. Paula Coelhon Alkemisti on hyvä perusteos, joka avartaa monen ihmisen mielen. Positiivareilta löytyy myös mahtavia teoksia, joita kannattaa myös ehdottomasti lukea. Esimerkiksi Tom Lundbergin Hyvän Elämän Taskukirja on ihanaa luettavaa.

Yllättivätkö “narsistisen fitness-nartun” ajatukset? Meissä jokaisessa on monta puolta.

Jos muutet olet halukas tulemaan valmennukseemme, niin täytähän hakemuksesi

http://www.livtv.fi/ohjelmat/jutta-ja-superdieetit/hae-mukaan-jutan-uuteen-ohjelmaan

Ihanaa viikkoa kaikille!

-Jutta-

p.s. Valitsin höyhenen kuvan. Jos alat tarkkailemaan ympäristösi, näet niitä usein. Näet, jos haluat nähdä. Minä haluan. Ja siksi näen.

Share on Facebook

Nyt on aika avautua ja kertoa, mistä fitness-elämäntavassa on kysymys. Meidän metodimme pohjautuu siihen, että kuntosalilla treenataan säännöllisesti 3-5 kertaa viikossa. Näen punaista, kun kuulen jonkun sanovan, että salilla ei tule edes hiki ja että jumpat on niin mahtavia… jep, jep sanon minä! Ei jumpissa ole mitään vikaa, mutta jos salilla treenataan kovaa, niin jumpat ja zumbat on lastenleikkiä.

Laitan teille pätkän omasta jalkatreenistäni, joka on kuvattu viime syksynä. Samalla näette, millainen on hyvä personal trainer. Saan kuulla jatkuvasti siitä, että PT-haukottelevat, istuskelevat ja kaivavat nenäänsä treenin aikana. Näin ei tapahdu FitFarmilla! Hyvä PT on koko treenin asiakkaan mukana ja tukena niin henkisesti kuin fyysisestikin. Jos valmennettava maksaa treenistä, niin silloin pitää myös vaatia valmentajalta sitoutumista!

Tässä siis pätkä a la Fitfarm. PT on teamimme Tero. Katsokaa ensimmäiset 10 minuuttia treeniä (harjoituksen kokonaiskesto oli noin 40 minuuttia) ja tulkaa sitten sanomaan, että salilla ei tule hiki…

En tarkoita, että jokaisen pitäisi treenata tälläisiä sikatreenejä, mutta meidän valmennuksessamme olevat ihmiset treenaavat kaikki kovaa. Alussa merkittävästi ylipainoiset, vanhemmat ihmiset ja hyvin heikot ihmiset opetetaan treenaamaan. Mutta valmennusjakson aikana jokainen ikään, sukupuoleen tai kokoon katsomatta vetää 97% kovempia treenejä, kuin keskiverto treenaaja.

Ja sitten se toinen asia. Juoksemininen. Saan jatkuvasti yhteydenottoja juoksijoilta, jotka haluavat pudottaa painoaan. Juokseminen on heille tärkein osa harjoittelua ja salille ei haluta mennä. Silti pitäisi laihtua ja saada peppu, vatsa ja jalat kiinteiksi. Aika vaikea yhtälö…

Käännytän nämä ihmiset suoraan pois, jos aistin että salitreeniin ei haluta antautua. On mahdotonta saada kauniit ja lihaksikkaat jalat ja pysty peppu jos juostaan tuntikaupalla päivästä toiseen. Kysymys kuuluukin: “Haluatko näyttää 100 metrin juoksijalta vai marathonarilta?”.

Jos vastaus on ensimmäinen, niin laitamme juoksun hetkeksi minimiin ja opettelemme treenaamaan ja syömään oikein. Muutamassa kuukaudessa tapahtuu tramaattinen muutos tälläisten juoksijoiden kropassa. Ja kerran jos toisenkin olen kuullut, että kova juoksuharjoittelu on kovaa, mutta salitreeni se vasta kovaa onkin!

Motivaatio pläjäykseksi laitan kuvan Anninasta, joka valmistautuu ensi kertaa kevään body fitness-kisaan. Voi kun tietäisitte, millaisen muodon muutoksen hän onkaan kokenut! Matkaa kisakuntoon vielä on, mutta kyllä moni mielellään tuon sixpäkin itselleen nappaisi.

Eilen viimeksi näin muuten irvikuvan salilla: kaksi nuorta tyttöä istuivat vierekkäisissä laitteissa. Toinen teki reiden loitonnusta ja toinen lähennystä. Samalla jutusteltiin niitä näitä. Ei varmasti tullut hiki siinä treenissä, eikä siitä myös ollut mitään hyötyä.

Jos salilla viettää keskimäärin tunnin kerrallaan, niin eikö sen ajan voisi sitten käyttää tehokkaasti? Kuntosalilla käy yli 700 000 ihmistä. Mutta salille ei kannata tulla sen takia, että se on muodissa ja on hieno sanoa, että treenaan. Jos treenataan, niin treenataan kunnolla. Jos siihen ei itse kykene, niin meitä ammattilaisia kyllä on tarjolla. Halusi sitten näyttää pikajuoksijalta tai marathonarilta – monenlaisia personal trainereita on, ja niin pitääkin olla! Minun tehtäväni on laihuttaa ihmisiä, ei tehdä heistä juoksijoita.

-Jutta-

Share on Facebook

Kiitos teille kaille mahtavasta palautteesta Superdieettien suhteen. Kerään näistä koosteen ja toimitan sen  tuotantoyhtiöön ja kanavalle. Jos aikatauluni suinkin antaisi periksi, niin toivottavasti saataisiin vielä jatkoakin. Mutta aika näyttää : )

Ohjelman myötä meillä FitFarmissa työt ovat entisestään lisäntyneet. Olemme ottaneet valmennusporukkaan mukaan uusia henkilöitä, jotka kaikki ovat super osaajia alalla. On kovin vaikeaa löytää sellaisia PT:tä, jotka omaavat meidän tapamme tehdä töitä. Siksi toistaiseksi kaikki valmennusteamin jäsenet ovat itse kilpailleet. Sitä kautta pirun kova treeni ja raju dieettaaminen ovat tulleet tutuiksi. Ja samalla osoitus siitä, että päänupissa on pitoa!

Muistan kun Bullin kanssa 2010 aloitimme yhteiset valmennuksemme. Meille sanottiin, että ei tuo pitkälle kanna kun noin tiukasti piiskaatte ihmisiä. Ja kuinkas kävikään? Juuri se on osoittautunut meidän eduksemme. Saamme jatkuvasti yhteydenottoja ihmisiltä, joiden omat PT:t ovat silitelleen päätä. Tuloksia ei tule. Miksi?

No eihän niitä tule, jos valmennettavalle annetaan joka viikonloppu lupa juoda ja syödä mielin määrin. Valmentaja on liian mukava ja haluaa miellyttää asiakastaan. Meillä valmennettava sitoutuu ensimmäiset 4 viikkoa menemään pilkulleen ruokavalion mukaan. Treenitkin tehdään suunnitelman mukaan, joskin omat resurssit huomioiden. Isoimmat ihmiset aloittavat kotona tehtävällä treenillä ja siitä sitten pikku hiljaa siirrytään astetta kovempaan harjoitteluun.

Tytyväisyydestä kertoo varmasti se, että 85 % vanhoista asiakkasita haluaa jatkaa 6 tai 12 kuukauden jälkeenkin. Se ei todellakaan tarkoita sitä, etteikö tavoitteisiin oltaisi päästy. Päinvastoin! Uusia ja entistä kunnianhimoisempia tavoitteita asetetaan.

Tämän ei ollut tarkoitus olla sen kummenpi markkinoitipuhe, mutta jos nyt kiinnostus kuitenkin heräsi, niin Fitfarmin valmennuksista löytyy lisätietoa. Ainoa miinus on se, että vaikka henkilökuntaa on tullut kovasti lisää, aloitukseen menee minimissään kuukausi. Mutta se on ihmisen elossa lyhyt aika, jos tietää mitä kohti on menossa.

Lehtijuttuja on on ollut jos jonkinlaisia. Tämä Ilonan juttu on mielestäni ihana ja tässä lausahdus, jonka allekirjoitan täysin!

Tämä pätee myös minuun itseeni. En ole kisakunnossa, mutta en myöskään pallero. Kovin moni fitnesskilpailija pullauttaa itsensä uuvuttavan dieetin jälkeen. Olenkin todennut, että kisadieetillä on helppo olla, mutta sen jälkeinen aika se vasta on sitä kovaa aikaa!

Oma peilikuva tekee tepposia ja mieliteot ovat suuret. Varsinkin ensimmäistä kertaa kilpailevien ja nuorten kilpailijoiden osalla tapahtuu kovasti turpoamista. Sopiviin mittoihin toki kannattaa kroppa palauttaa, mutta rajansa kaikella. Itse olen näin varttunnemmalla iällä ruoan kanssa suht sujut. Mutta silti aina kuvasusten lähestyessä tuntuu, että voi kun olisi pari kiloa kireämpi. Mutta tällä nyt mennään ja jos viikonloppuisin nautiskelen ruoalla ja juomalla (joskin varsin hillitysti) niin se pari ylimääräistä kiloa vaan on kannettava.

Mutta kun teen päätöksen, että hankkiudun kiloista eroon, niin NAPS! Ja olen dieettiasennossa. Tässä ehkä suurin ero minun ja tavallisen ihmisen välillä. Olen käynyt pitämässä luentoja aiheesta, miten tämän NAPS! kytkimen saa päälle. Sillä en todellaan ole yhtään sen kummoisempi ihminen kuin sinä! Ainoa ero ehkä on se, että minulla on voimaa painaa tuo kytkin päälle.

Mutta tänään en sitä tee. Treenaan toki ja syön terveellisesti, niin kuin fitness elämäntapaan kuuluu. Mutta tässä vaiheessa haluan hieman höllätä viikonloppuisin. Ja jos herkuttelee, ei saa valittaa läskeistä : )

-Jutta-

Share on Facebook

Kiitos kovasti kommenteista, joita olette tänne lähetelleet. On mukava huomata, että lehdestä lukemanne “Julkkis-Jutta” ei olekkaan sellainen, mitä oletit. Televisiossa -varsinkin reality sellaisessa on huomattavasti helpompi antaa kuva itsestään, kuin pelkän lehden tekstissä.

TV-sarja on poikinut meille FitFarmiin oikean asiakastulvan. Jo ennen ohjelmaa personal trainer aloituspaikkamme olivat kovin kysyttyjä, mutta nyt tilanne tuntuu menneen vielä hullummaksi. Siinä sitten koitetaan selvitellä, että kenestä on oikesti tähän hommaan ja kenelle voi suositella hieman pehmeämpää valmentajaa : ) Meillä kun ei päätä silitellä, jos lipsumista tapahtuu. Ja treenitkin ovat sellaisia, että oksat pois!

Sitten saan päivittäin melkoisen kasan elämäntarinoita, joita koitan kyllä lueskella. Mutta ihan kaikkiin kysymyksiin en valitettavasti ehdi vastailla. Livin sivuilla on kysymyspalsta, johon kannattaa laittaa kysymykset. Samalla joku muukin voi hyötyä vastauksesta.

Sen olen huomannut, että ylipaino ja tyytymättömyys omaan ulkonäköön aiheuttavat elämänlaadun laskua. Jos on aina huonolla tuulella, peilikuva ärsyttää, terveys on vaakalaudalla  ja puoliskokaan ei enää halua, on syytä todellakin tehdä jotain!

Ja vain ja ainoastaan Sinä itse voit sen tehdä! Kuulen hirveitä selityksiä, tekosyitä ja jaarittelua. Mutta kun kävelee peilin eteen ja katsoo itseään silmiin tietää kyllä, missä vika on!

10 viikkoa kestävä Lite valmennus alkaa 13.2 ja siihen kannattaa tietysti liittyä mukaan! Näin pääsee edulliseen hintaan tutustumaan fitness dieettaamiseen ja treenaamiseen. Ja kotitreenivideot on muuten toimivat. Ja ne selittelyt voi laittaa nurkkaan… ja 10 viikon päästä kiitos seisoo! Se on ihmiselossa todella lyhyt aika, mutta sen jälkeen saa nauttia pitkään hyvin tehdystä työstä ja sen suomista eduista.

Minulta on kysytty, miten treenaan nyt. Aerobista en tee tällä hetkellä ollenkaan. Salia 5 kertaa viikossa. Olen salilla pääasiallisesti Arin kanssa ja koitan jelppiä häntä mm- pudotussarjoissa. Sen ihmeempää tsemppaajaa hän ei tarvitse. Ari itse päättää aina liikeet joita tehdään, joten samalla tulee itsekin treenailtua ihan hyvällä sykkeellä. Teemme paljon jättiläissarjoja, eli samaan lihasryhmään tehdään 4-6 eri liikettä yhteen putkeen.

Tämä on treenitekniikka, joka vaatii aika kovan pohjan. Myös aerobinen kunto on koetuksella. Teamimme PT:t vetävät usein näitä treenejä valmennettavillemme. Ja jalkatreeni tuolla tekniikalla on sellainen, että hih hei! Mutta kyllä se tuottaa tulostakin!

Mutta kyllä tässä olisi kovasti tarkoitus tämän vuoden aikana kasvatella vielä paikkoja. Katsotaan sitten mihin se johtaa. Kisaaminen ei ole minulle nyt se juttu numero 1, mutta toki tämäkin vaihtoehto on vielä avoinna. Sen varran jäi hampaankoloon viime kisoista.

Ihan näin mielenkiinnosta, niin kirjoitelkaahan ideoita, joita TV:ssä voisi jatkossa toteuttaa. Eli miten Jutta ja Superdieetit ohjelmaa voisi mielestäsi jalostaa? Mitään tietoa ei siis tässä vaiheessa jatkosta ole, mutta aika näyttää. Ja mielelläni vien ideoita eteenpäin.

Kai tuo kamerakin pitäisi jossain kohtaa kaivella esiin. Nyt mennään fiilistelykuvalla. Kuvassa on keväällä ensimmäistä kertaa body fitness lavalle kapuava valmennettavamme Hanna Kuukkanen. Ja jos joku sanoo, että toi vatsa ei ole upea, niin laittakoon mulle tulemaan kuvan omasta röllykästään. Laitetaan sitten kansan äänestys asian puoleta menemään! Go Hanna Go!

-Jutta-

Share on Facebook

Anteeksi, anteeksi ja vielä kerran anteeksi! Minun niin piti aktivoitua blogin kirjoituksen suhteen, mutta niin vaan on jäänyt tekstit kirjoittamatta. Voi kuulostaa selittelyltä, mutta ihan oikeasti ei ole ollut aikaa!

Jutta ja superdieetit -ohjelma on aiheuttanut puhetta. Itsekkään en näe jaksoja ennakkoon ja näen ne siis samaan aikaan muiden katsojien kanssa. Mutta juuri siltähän ohjelma näyttää, kun elämäni oikeastikin on. Ja siitä olen kovin iloinen, että moni on tännekin kommentoinut, että käsitys minusta on muuttunut.

Julkisuudessa olevista henkilöistä on kaikilla joku mielipide valmiina. Meidäthän “tunnetaan” vaikka ei tunnetakkaan. Televisio on siitä hyvä mediakanava, että kuvan ja tekstin lisäksi kuulee ihmisen äänen, näkee liikeet ja näin on hieman helpompi muodostaa kokonaiskuva ihmisestä. Mutta kyllä se niin vain on, että vasta sen jälkeen kun on nokatusten ihmisen tavannut, se lopullinen mielikuva pitäisi muodostaa.

Ja älkää luulkokaan, että kallista aikaa käyttäisin siihe, että lukisin mielipiteitä nimettömiltä keskustelupalstoilta EVVK! Se aika on ollutta ja mennyttä. Mottoni kuuluu: Kateus täytyy ansaita – säälin sää pyytämättä! Ja mitä muutakaan se olisi kuin kateutta, kun ihmiset jaksavat jauhaa toisten asoista. Mutta kiitos tietenkin teille palautteesta, jota tänne blogiin kirjoitatte. Tällä hetkellä spämmiä tulee niin pirusti, että pahoittelut jos jonkun kommentti on jäänyt julkaisematta.

Mitäpä muuta? No ainakin sitä, että valmennuspyyntöjä tulee ovista ja ikkunoista. Meillä on FitFarmissa noin 100:n personal trainer- asiakkaan rinki ja asiakkaa ovat super tyytyväisiä. Yrityksessämme on 10 henkeä heidän tekemisiään vauhdittamassa, ja jokaisella teamissämme on oma rooli.

Sen lisäksi teen mieheni Arin kanssa yhteisiä valmennuksia. Työsarkaa kun tuntuu riittävän. Minuun saa siis yhteyttä jutta@fitfarm.fi. Mutta lukekaa tämä ensin:

Jos hammastasi alkaa särkemään, tulisiko mielesi ottaa yhteyttä vanhan koulukaverisi isosiskon mieheen, joka on hammaslääkäri? Olet tavannut viimeksi hänet 20 vuotta sitten. Olisiko pokkaa kysyä, että pliis voitko hoitaa hampaani kuntoon!

Olen siis ammatiltani fitnessvalmentaja. Se on ammatti siinä missä muutkin ammatit. Ja yleensähän se on niin, että kun työsuoritus tehdään, siitä pyydetään korvaukseksi euroja. Niin myös minä teen Niin ihana kun olisi auttaa henkilökohtaisesti ja ilmaiseksi tämän maan kaikkia ylipainoisia ja huonokuntoisia ihmisiä, niin se ei vaan ole mitenkään mahdollista.

Jos olet kiinnostunut pääsemään valmennukseeni, niin lukaisehan FitFarmin sivuilta hintatiedot ensin. Ei olla missään nimessä jenkkien huippuvalmentajien hinnoissa, joiden palkkiot ovat tähtitieteelliset. Mutta noin nyrkkisääntönä puolivuotta ja 750-990€.

Tokihan teimme myös ilmaisen version ja GFG keräsikin tänä vuonna yli 30 ooo ihmistä mukaan. Ja jos ei ole mahdollisuutta aloittaa PT-valmennusta, niin Lite (89€/10 viikkoa) on erinomainen vaihtoehto.

Jari Sarasvuon sanat ovat jääneet mieleeni: “Jos sinulla ei ole varaa palkata personal traineria, muuta pienempään asuntoon, myy autosi ja kulje bussilla.”. Mikään ei tärkeämpää tässä elämässä kuin pitää henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista huolta! Jos se puoli pettää, ei mikään mukaan toimi. Ja jos ei itse siihen pysty on meitä ammattilaisia, jotka autamme sen tekemään.

Jos nyt tässä pääsisin kirjoittamisen makuun, niin mielessä on kovasti paljon juttuja, jotka täytyisi suoltaa tietoisuuteenne. Omista treeneistänikin tietysti pitää kirjoittaa muutama sana.

Mutta tässä vaiheessa sanon kiitos ja hei! Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!

Share on Facebook

Josko muutaman sanan kertoisin lomareissusta. Loppuhärdelliä lukuunottamatta loma oli hieno. Phukettiin matkaajille sellainen varoituksensana, että paikka on todellakin muuttunut viimeisten vuosien aikana. Venäläisiä oli Karonille ja Katalle tullut niin reilusti, että ruokalistat, mainokset, ikkunateippaukset jne. oli kaikki kirjoitettu venäjäksi. Pietarin kaduilla kävellessä varmasti kuulee muita vieraita kieliä enemmän kuin siellä : )

Ei venäläisissä mitään pahaa ole, mutta on kansakunta mikä tahansa, niin rajansa kaikella. Sen verran katukaupistelijat osasivat olla varuillaan, että “rusha, rusha?” huuteluja ei tullut. Luulenpa, että ovat oppineet kantapään kautta. Suomalaista kun erehtyy luulemaan venäläiseksi, niin varmasti tulee tulikivenkatkuisia kommentteja, eikä kauppoja synny varmasti.

Henkisenä ihmisenä halusin tietenkin käydä hakemassa munkeilta siunauksen. Upeita temppeleitä ja varsinkin Big Budha oli näkemisen arvoinen.

Treeniolosuhteet olivat suhteellisen hyvät. Treenasimme kuusi salitreeniä viikossa ja aamuaerobisia siihen päälle fiiliksen mukaan. Minä, joka en juurikaan treenatessa hikoile vuodatin hikeä ja kunnolla.

Ruokailujen suhteen osaan tarvittaessa ottaa rennosti. Thaimaalainen ruoka sinänsä on erittäin terveellistä ja protskuakin tulee riittävästi. Kuljetamme kuitenkin lomareissuilla aina suomesta mukana palarit, protskujauheet ja laatikollisen patukoita. Mutta ihan hyvällä omallatunnolla nautin myös muutaman lasillisen skumppaa, ah niin ihania banaanipannareita ja jäätelöannoksia.

Ikävä kyllä tuon pienenkin löysäämisen näkee heti kropassa. Ari taas on niin kadehdittavan hyvässä tikissä aina. Olisitte kuuleet mikä kirkuminen alkoi, kun kävelimme hierontapaikkojen ohi : ) Thaimaalaiset ovat hyvin aitoja ja “Rambo” “what a body” jne. kommentteja tuli liioittelematta noin 15 sekunnin välein, kun kaupungilla kävelimme.

Ai niin, lupasin paljastaa teille mistä erottaa aidon ja väärennetyn Louis Vuitonin. Jos pääset vilkaisemaan laukun sisälle, niin aidon laukun vuoritukset on tehty huolellisesti. Samoin vetoketjuissa on selvä ero. Mutta se selkein ero on siinä, että väärennöksissä kangas on leikattu ihan mistä kohtaa tahansa. Aidossa LV:ssä teksti tai kuvio ei koskaan katkea keskeltä. Pienemmissä laukuissa leikkauskohta voi mennä sauman kohdalta, mutta kuvio jatkuu täsmälleen oikeasta kohdasta sauman jälkeen.

Näettekö? Logo katkeaa keskeltä. Erityiskiitos Maxille, joka toimi paparazina ja kuvasi mun apuna näitä feikkiveskoja : )

Ihan mielenkiinnosta tutkailin näitä laukkuja lomalla. Yhtäkään hyvää kopiota en nähnyt. Ja lentokentällä oli paluulentoa odotellessa aikaa katsastaa muiden laukkuja. Mielessäni myhäilin, että minäpä tiedänkin, että laukkusi maksoi noin 30 €. Onko sillä väliä mitä laukkua kantaa? Ei todellakaan ole. Mutta jos ei kynnet pysty aitoon laukkuun, miksi ihmeessä ostaa väärennöstä?

Sinänsä aitojen laukkujen ostamisessa ei ole mitään järkeä. Ei todellakaan. Väitän, että meillä Sunnysin mallistossa on paljon hienompia laukkuja ja hinta noin 5 % merkkilaukkuun verrattuna. Mutta toki kalliin laukun investoinnin voi heikkona hetkenä perustella sillä, että sen voi sitten jättää perinnöksi. Max tuskin laukkukokoelmaani haluaa, mutta josko tyttöystävä vaikka niitä arvostaisi.

Go Fat Go haasteeseen voi ilmoittautua nyt mukaan ilmaiseksi. Aloitamme 21 päivää kestävän valmennuksen 16.1. Ja ensi keskiviikkona klo 21 Liviltä on nähtävillä eka jakso Jutta ja superdieetit ohjelmasta.

Oikein rauhallista viikonloppua!

Share on Facebook

Super mahtavaa tätä vuotta! Kolmen viikon Thaimaan loma oli niin relaxoiva, että blogin päivityskin jäi vähälle. Koneen kiinnipitäminen on merkki siitä, että arjesta tosiaan pääsi irti. Eka viikko vietettiin Arin kanssa kahdestaan ja pariksi seuraavaksi viikoksi saatiin Max ja mummu paikalle viettämään perhelomaa. Aivan täydellinen yhdistelmä!

Ihana loma sai ei niin ihanan päätöksen. On aivan pakko avautua siitä, miten Finnmatkat tiedottamisen hoitaa. Olimme varanneet pelkät lennot Finnmatkoilta siitä syystä, että haluan aina lomalla karttaa Suomalaisia. Teen hotellivaraukset aina itse, mutta suorat ja nopeat lennot houkuttavat tilaamaan lennot matkanjärjestäjän kautta.

Paluulentomme piti lähteä Phuketista 30.12 klo 13 paikallista aikaa. Klo 13.30 kentällä kuulutettiin, että “koneessa on tekninen vika. Uusi osa saappu Bankogista klo 16 ja uusi lähtöaika on klo 17.”  Hieman myöhemmin sain puhelimeeni tekstiviestin, että klo 15 voisi lähtöportilta noutaa sämpylän ja virvoitusjuoman.

Emme menneet näitä eväitä hakemaan, mutta osa matkustajista valitteli jääneensä ilman juomaa. Kentällä maksuvälineeksi eivät käyneet kuin bathit ja luottokorteista ainoastaan Visa.

Klo tuli viisi ja pian kuusi. Meille ei annettu mitään tietoa ja opastauluillekkaan ei tullut mitään tietoa. Tässä vaiheessa laitoin Finnmatkojen opaspuhelimeen tekstiviestin, jossa pyydin saada lisätietoja missä oikein mennään. Hermostunut miesmatkustaja, jonka poika oli sairaana koitti tavoittaa oppaita useasta eri numerosta saamatta vastausta. Lopulta hän soitti Suomeen Finnmatkojen toimistolle, jossa ei osattu kertoa tilanteesta mitään.

Paikalla oli sairaita ja kuumeessa olevia lapsia, raskaana olevia, vauvoja, sekä erittäin vanhoja matkustajia. Osa matkustajista oli todella nälkäisiä ja janoisia, koska sopivaa maksuvälinettä ei ollut. Kaikilla ei luonnollisesti ole Visa-korttia ja paikallisen valuutakin useimmat olivat kuluttaneet ennen kentälle tuloa.

Klo 18.30 tuli kuulutus, että koneeseen tilattu varaosa oli väärä. Emme pääsisi illan aikana paluulennolle, vaan meidät kuljetettaisiin hotelleihin yöksi. Tässä vaiheessa avasin koneen ja aloin etsimään meille omaa hotellia. Arvasin, että ison matkustajakoneen majoittaminen pahinpana sesonkiaikana ei olisi aivan nopea juttu.

Mutta kävikin niin, että meitä ei päästetty kentältä ulos. Passit ja maastapostumiskortit takavarikoitiin ja meitä kehoitettiin tyytymään järjestettävään majoitukseen.

Klo 20 meille tarjottiin pullolliset vettä – varsin lämmintä. Miettikää! Ihmiset olivat tulleet kentälle klo 11! Sen jälkeen nopeimmat saivat sämpylän ja virjoitusjuoman klo 15 ja klo 20 vettä pullollinen.

Klo 21 istuimme linja-autoissa. Olimme rehanneet kaikki matkatavat sinne ja seisseet jokusen tunnin jonossa. Opas kertoi matkan hotellille kestävän 30-40 minuuttia. Sen verran Thaimaassa matkanneena tiesin, että ei pidä paikkaansa. Tunnin matkaamisen jälkeen olimme hotellissa. Seuraavaksi hirveä sähläys huoneiden kanssa. Illallinen oli sentään järjestetty, joskin juomat jouduimme maksamaan itse.

Hotellihuoneessa olimme puoliltaöin. Opas kertoi, että lähdemme aamulla klo 6 takaisin kentälle. Uusi osa saapuisi klo 7 ja matkaan pääsisimme klo 10. Hieman myöhemmin saimmekin tiedon oppaalta ja kirjeellä hotellihuoneeseen, että lähtö olisikin hotellilta klo 9 ja kone starttaisi klo 12.

31.12 pääsimme starttaamaan klo 12. 23 tuntia myöhässä. Meidän piti olla aamulla töissä. Ei kun soittelemaan työntekijöitä paikalle. Olimme kutsuneet useiden satojen kilometrien päästä tuttavaperheen viettämään uuttavuotta kanssamme. Heille soitto, että emme ehtisi ennen vuodenvaihtumista Kuopioon.

Voitte uskoa sitä v-itutuksen määrää! Vikoja tulee ja se on ymmärrettävää. Ihmisiä ei kuitenkaan voi kohdella miten sattuu! Meille olisi pitänyt tiedottaa asiasta. Tarjota ruokaa ja juotavaa. Ja jos minä olisin ollut vastaamassa tälläistä mokasta, olin järjestänyt Helsinki-Vantaan kentälle lapsille karkkipussit ja aikuisille vaikka viinipullot. No, sanomattakin selvää että mitään tälläistä ei ollut tarjolla.

Virheistä täytyy ottaa vastuu. Näin ei tällä kertaa käynyt. Tiedotus tökki todella pahasti. Tulemme saamaan korvausta muutaman kymmenen euroa per henkilö. Mitä tästä opimme? Ei enää koskaa Finnmatkoja. Ei koskaan!

Jaa että miten me pärjäsimme kentällä? Itse asiassa suhteellisen hyvin. Kehotan kaikkia paljon matkustavia hankkimaan loungeihin pääsyn. Siellä on tarjolla erinomaista ruokaa, juomaa, hieroavat penkit, loistavaa palvelua ja nettiyhteys. Kysäisehän omalta luottokorttiyhtiöltäsi pääsyä tänne. Jos minä olisi joutunut olemaan ilman ruokaa ja juomaa yleisissä tiloissa, olisi piru ollut irti…

-Jutta-

Sain vastauksen Finnmatkoilta – he eivät korvaa meille  ansiomenetyksiä, puheluita tai yhtikäs mitään! Saamme 10 % takaisin lentolippujen hinnasta. Tämä asia ei todellakaan jää tähän….

Share on Facebook