Thaimaan loma
Josko muutaman sanan kertoisin lomareissusta. Loppuhärdelliä lukuunottamatta loma oli hieno. Phukettiin matkaajille sellainen varoituksensana, että paikka on todellakin muuttunut viimeisten vuosien aikana. Venäläisiä oli Karonille ja Katalle tullut niin reilusti, että ruokalistat, mainokset, ikkunateippaukset jne. oli kaikki kirjoitettu venäjäksi. Pietarin kaduilla kävellessä varmasti kuulee muita vieraita kieliä enemmän kuin siellä : )
Ei venäläisissä mitään pahaa ole, mutta on kansakunta mikä tahansa, niin rajansa kaikella. Sen verran katukaupistelijat osasivat olla varuillaan, että “rusha, rusha?” huuteluja ei tullut. Luulenpa, että ovat oppineet kantapään kautta. Suomalaista kun erehtyy luulemaan venäläiseksi, niin varmasti tulee tulikivenkatkuisia kommentteja, eikä kauppoja synny varmasti.
Henkisenä ihmisenä halusin tietenkin käydä hakemassa munkeilta siunauksen. Upeita temppeleitä ja varsinkin Big Budha oli näkemisen arvoinen.
Treeniolosuhteet olivat suhteellisen hyvät. Treenasimme kuusi salitreeniä viikossa ja aamuaerobisia siihen päälle fiiliksen mukaan. Minä, joka en juurikaan treenatessa hikoile vuodatin hikeä ja kunnolla.
Ruokailujen suhteen osaan tarvittaessa ottaa rennosti. Thaimaalainen ruoka sinänsä on erittäin terveellistä ja protskuakin tulee riittävästi. Kuljetamme kuitenkin lomareissuilla aina suomesta mukana palarit, protskujauheet ja laatikollisen patukoita. Mutta ihan hyvällä omallatunnolla nautin myös muutaman lasillisen skumppaa, ah niin ihania banaanipannareita ja jäätelöannoksia.
Ikävä kyllä tuon pienenkin löysäämisen näkee heti kropassa. Ari taas on niin kadehdittavan hyvässä tikissä aina. Olisitte kuuleet mikä kirkuminen alkoi, kun kävelimme hierontapaikkojen ohi : ) Thaimaalaiset ovat hyvin aitoja ja “Rambo” “what a body” jne. kommentteja tuli liioittelematta noin 15 sekunnin välein, kun kaupungilla kävelimme.
Ai niin, lupasin paljastaa teille mistä erottaa aidon ja väärennetyn Louis Vuitonin. Jos pääset vilkaisemaan laukun sisälle, niin aidon laukun vuoritukset on tehty huolellisesti. Samoin vetoketjuissa on selvä ero. Mutta se selkein ero on siinä, että väärennöksissä kangas on leikattu ihan mistä kohtaa tahansa. Aidossa LV:ssä teksti tai kuvio ei koskaan katkea keskeltä. Pienemmissä laukuissa leikkauskohta voi mennä sauman kohdalta, mutta kuvio jatkuu täsmälleen oikeasta kohdasta sauman jälkeen.
Näettekö? Logo katkeaa keskeltä. Erityiskiitos Maxille, joka toimi paparazina ja kuvasi mun apuna näitä feikkiveskoja : )
Ihan mielenkiinnosta tutkailin näitä laukkuja lomalla. Yhtäkään hyvää kopiota en nähnyt. Ja lentokentällä oli paluulentoa odotellessa aikaa katsastaa muiden laukkuja. Mielessäni myhäilin, että minäpä tiedänkin, että laukkusi maksoi noin 30 €. Onko sillä väliä mitä laukkua kantaa? Ei todellakaan ole. Mutta jos ei kynnet pysty aitoon laukkuun, miksi ihmeessä ostaa väärennöstä?
Sinänsä aitojen laukkujen ostamisessa ei ole mitään järkeä. Ei todellakaan. Väitän, että meillä Sunnysin mallistossa on paljon hienompia laukkuja ja hinta noin 5 % merkkilaukkuun verrattuna. Mutta toki kalliin laukun investoinnin voi heikkona hetkenä perustella sillä, että sen voi sitten jättää perinnöksi. Max tuskin laukkukokoelmaani haluaa, mutta josko tyttöystävä vaikka niitä arvostaisi.
Go Fat Go haasteeseen voi ilmoittautua nyt mukaan ilmaiseksi. Aloitamme 21 päivää kestävän valmennuksen 16.1. Ja ensi keskiviikkona klo 21 Liviltä on nähtävillä eka jakso Jutta ja superdieetit ohjelmasta.
Oikein rauhallista viikonloppua!
29 commentsFinnmatkat – ei näin!
Super mahtavaa tätä vuotta! Kolmen viikon Thaimaan loma oli niin relaxoiva, että blogin päivityskin jäi vähälle. Koneen kiinnipitäminen on merkki siitä, että arjesta tosiaan pääsi irti. Eka viikko vietettiin Arin kanssa kahdestaan ja pariksi seuraavaksi viikoksi saatiin Max ja mummu paikalle viettämään perhelomaa. Aivan täydellinen yhdistelmä!
Ihana loma sai ei niin ihanan päätöksen. On aivan pakko avautua siitä, miten Finnmatkat tiedottamisen hoitaa. Olimme varanneet pelkät lennot Finnmatkoilta siitä syystä, että haluan aina lomalla karttaa Suomalaisia. Teen hotellivaraukset aina itse, mutta suorat ja nopeat lennot houkuttavat tilaamaan lennot matkanjärjestäjän kautta.
Paluulentomme piti lähteä Phuketista 30.12 klo 13 paikallista aikaa. Klo 13.30 kentällä kuulutettiin, että “koneessa on tekninen vika. Uusi osa saappu Bankogista klo 16 ja uusi lähtöaika on klo 17.” Hieman myöhemmin sain puhelimeeni tekstiviestin, että klo 15 voisi lähtöportilta noutaa sämpylän ja virvoitusjuoman.
Emme menneet näitä eväitä hakemaan, mutta osa matkustajista valitteli jääneensä ilman juomaa. Kentällä maksuvälineeksi eivät käyneet kuin bathit ja luottokorteista ainoastaan Visa.
Klo tuli viisi ja pian kuusi. Meille ei annettu mitään tietoa ja opastauluillekkaan ei tullut mitään tietoa. Tässä vaiheessa laitoin Finnmatkojen opaspuhelimeen tekstiviestin, jossa pyydin saada lisätietoja missä oikein mennään. Hermostunut miesmatkustaja, jonka poika oli sairaana koitti tavoittaa oppaita useasta eri numerosta saamatta vastausta. Lopulta hän soitti Suomeen Finnmatkojen toimistolle, jossa ei osattu kertoa tilanteesta mitään.
Paikalla oli sairaita ja kuumeessa olevia lapsia, raskaana olevia, vauvoja, sekä erittäin vanhoja matkustajia. Osa matkustajista oli todella nälkäisiä ja janoisia, koska sopivaa maksuvälinettä ei ollut. Kaikilla ei luonnollisesti ole Visa-korttia ja paikallisen valuutakin useimmat olivat kuluttaneet ennen kentälle tuloa.
Klo 18.30 tuli kuulutus, että koneeseen tilattu varaosa oli väärä. Emme pääsisi illan aikana paluulennolle, vaan meidät kuljetettaisiin hotelleihin yöksi. Tässä vaiheessa avasin koneen ja aloin etsimään meille omaa hotellia. Arvasin, että ison matkustajakoneen majoittaminen pahinpana sesonkiaikana ei olisi aivan nopea juttu.
Mutta kävikin niin, että meitä ei päästetty kentältä ulos. Passit ja maastapostumiskortit takavarikoitiin ja meitä kehoitettiin tyytymään järjestettävään majoitukseen.
Klo 20 meille tarjottiin pullolliset vettä – varsin lämmintä. Miettikää! Ihmiset olivat tulleet kentälle klo 11! Sen jälkeen nopeimmat saivat sämpylän ja virjoitusjuoman klo 15 ja klo 20 vettä pullollinen.
Klo 21 istuimme linja-autoissa. Olimme rehanneet kaikki matkatavat sinne ja seisseet jokusen tunnin jonossa. Opas kertoi matkan hotellille kestävän 30-40 minuuttia. Sen verran Thaimaassa matkanneena tiesin, että ei pidä paikkaansa. Tunnin matkaamisen jälkeen olimme hotellissa. Seuraavaksi hirveä sähläys huoneiden kanssa. Illallinen oli sentään järjestetty, joskin juomat jouduimme maksamaan itse.
Hotellihuoneessa olimme puoliltaöin. Opas kertoi, että lähdemme aamulla klo 6 takaisin kentälle. Uusi osa saapuisi klo 7 ja matkaan pääsisimme klo 10. Hieman myöhemmin saimmekin tiedon oppaalta ja kirjeellä hotellihuoneeseen, että lähtö olisikin hotellilta klo 9 ja kone starttaisi klo 12.
31.12 pääsimme starttaamaan klo 12. 23 tuntia myöhässä. Meidän piti olla aamulla töissä. Ei kun soittelemaan työntekijöitä paikalle. Olimme kutsuneet useiden satojen kilometrien päästä tuttavaperheen viettämään uuttavuotta kanssamme. Heille soitto, että emme ehtisi ennen vuodenvaihtumista Kuopioon.
Voitte uskoa sitä v-itutuksen määrää! Vikoja tulee ja se on ymmärrettävää. Ihmisiä ei kuitenkaan voi kohdella miten sattuu! Meille olisi pitänyt tiedottaa asiasta. Tarjota ruokaa ja juotavaa. Ja jos minä olisin ollut vastaamassa tälläistä mokasta, olin järjestänyt Helsinki-Vantaan kentälle lapsille karkkipussit ja aikuisille vaikka viinipullot. No, sanomattakin selvää että mitään tälläistä ei ollut tarjolla.
Virheistä täytyy ottaa vastuu. Näin ei tällä kertaa käynyt. Tiedotus tökki todella pahasti. Tulemme saamaan korvausta muutaman kymmenen euroa per henkilö. Mitä tästä opimme? Ei enää koskaa Finnmatkoja. Ei koskaan!
Jaa että miten me pärjäsimme kentällä? Itse asiassa suhteellisen hyvin. Kehotan kaikkia paljon matkustavia hankkimaan loungeihin pääsyn. Siellä on tarjolla erinomaista ruokaa, juomaa, hieroavat penkit, loistavaa palvelua ja nettiyhteys. Kysäisehän omalta luottokorttiyhtiöltäsi pääsyä tänne. Jos minä olisi joutunut olemaan ilman ruokaa ja juomaa yleisissä tiloissa, olisi piru ollut irti…
-Jutta-
Sain vastauksen Finnmatkoilta – he eivät korvaa meille ansiomenetyksiä, puheluita tai yhtikäs mitään! Saamme 10 % takaisin lentolippujen hinnasta. Tämä asia ei todellakaan jää tähän….
16 commentsIsokokoinen matkustaja
Terveisiä Thaimaasta. Olipahan aikamoinen lentomatka tänne! Olin varannut lennot Finnmatkoilta ja meidät oli bookattu peruspaikolle. Yritin ennen lähtöä saada ostettua meille tilavempia paikkoja, mutta koska olin hölmöyksissäni ostanut peruslennot, niihin ei voinut ostaa lisätilaa. Yritin kyllä selittää, että koneeseen on astumassa selvästi isokokoinen matkustaja. Ei siis iso vyörätöltä, vaan hartijalinjasta. Ei auttanut selittely.
Istuimet oli riveittäin 2+4+2. Eli sivuilla oli kahden matkustajan istuimet ja keskellä neljän. Meidän paikkamme olivat keskellä ja Ari istui käytäväpaikalle. Tai oikeastaan käytäväpaikalle ja puoliksi käytävän puolelle. Samoin tietysti minun istuimestani meni puolet Arille. Ensimmäisen parin tunnin aikana Arin hartijaan oli törmännyt aika monta vessareissulla kävijää ja lentoemäntien tarjoilukärryä.
Ehdotin, että vaihtaisimme paikkoja, mutta minun vieressäni istuva herrasmies oli sen verran kireän oloinen, että hänen huumorintajunsa tuskin olisi riittänyt, jos Ari olisi vallottanut hänen penkistään puolet. Lentoemännät näkivät, miten vaikea tilanne oli, joten Arille järjestettiin kaksi omaa pankkiä. Kerrassaan hienoa toimintaa ja minäkin sain istuttua toisen pakaran sijaan kahdella kankulla. Kiitokset siis hienosta palvelusta lentohenlökunnalle!
Tuli samalla mieleeni, että mitenkähän toimitaan, jos matkustaja on merkittävästi ylipainoinen? Annetaanko hänelle automaattisesti kaksi penkkiä? Muistelen, että joskus aikanaan oli jenkeissä kova meteli siitä, että joku lentoyhtiö halusi periä lisämaksun isokokoisilta matkustajilta, jos nämä vievät kahden penkin tilan. Siitä sitten lihavat pillastuivat, että heitä sorretaan. Mutta jos viet kahden matkustajan penkkitilan, niin pitäisikö siitä sitten maksaa myös tuplahinta? Kyllä kai! Sama tietysti voisi koskea todella lihaksikkaita miehiäkin. Vai mitä mieltä olette?
No, perille kuitenkin päästiin ja täällä paistaa aurinko! Olen nauttinut todella olostani. Sanoisinko, että täydellistä! Varaan aina netin kautta hotellit ja tällä kertaa ensimmöinen hotellimme ainakin osui nappiin! Jostain syystä tämä luxus-hotelli on melkein tyhjä. Henkilökuntaa on selvästi enemmän kuin meitä turisteja. Mutta tämä sopii meille paremmin kuin hyvin. Pian seuraamme liittyykin koulusta omaa lomaa pitävä Max ja vaihdamme uuteen hotelliin.
Treeniolosuhteet täällä ovat suhteellisen hyvät. Hiki irtoaa niin aamuaerobisia tehdessä kuin salillakin vääntäessä. Ostoksille en aio juurikaan suunnata. En voi sietää piratismia, ja se tosiaan kukoistaa täällä! Kerronpa teille seuraavassa kirjoituksessani, mistä tietää takuuvarmasti, onko LV-laukku kopio vai ei. Niin, siis tietenkin hinnasta ja ostopaikasta, mutta on todella helppo havaita myös katukuvassa, onko laukku aito vai ei. Hahaa! Nyt on viimeinen hetki piilottaa lomamatkalta ostettu “aito Vittoni” kaapin perukoille! On todella noloa käyttää sellaista…
Ihanaa viikon jatkoa ja muistakaa käydä rekisteröitymässä FitFarmin sivuilla viimeistä kertaa järjestettänävään ilmaiseen Go Fat Go-haasteeseen! Se alkaa 16.1.2012 ja ilmoittautuminen on siis alkanut!
-Jutta-
4 commentsMitä mieltä te olette karpaamisesta?
Karppaaminen tuntuu olevan kaikkien huulilla. Tässä oma mielipiteeni asiasta.
Läski tulee helposti ja lähtee hitaasti. Näin se on, eikä mitään poppakonsteja laihduttamiseen ole. Jos jokin pilleri tai härveli olisi keksitty, käyttäisin sitä, Jutta Gustafsberg sanoo.
Aurinkoisesti hymyilevä ja iloisesti pulputtava nainen kääntää ohikulkijoiden päät korkosaappaissaan. Moni hänet tavannut saattaa yllättyä.
– Mediassa julkaistuista kisakuvista saa vaikutelman, että olen valtava lihaskimppu, nainen naurahtaa.
Istahtaessaan kahvikupin ääreen nainen vakavoituu ja ryhtyy kertomaan ruokavaliostaan.
Gustafsbergin mukaan kilon tai kahden laihdutus viikossa on terveellistä. Nopeampi, hetkellinen painonpudotus viittaa yleensä nesteen poistumiseen kehosta.
Lihakset eivät kasva nopeasti. Kasvu vaatii sitkeää, pitkäjänteistä treeniä.
Läski tulee helposti ja lähtee hitaasti.”
Valmistautuessaan kisoihin Gustafsberg noudattaa äärimmäisen tiukkaa dieettiä, josta hän ei lipsu milliäkään.
– Dieetin noudattaminen on helppoa. Kun joku tekee sinulle ohjelman, noudatat sitä kellontarkasti. Kisakauden ulkopuolella painonhallinta onkin jo vaikeampaa.
Fitnesskuningatar pyrkii pitämään liiallisen painonnousun kisojen välissä kurissa. Paino vaihtelee neljästä kuuteen kiloon. Toisinaan pudotettavaa on kertynyt jopa 11 kiloa.
JUTTA GUSTAFSBERG
Body Fitnessin Suomen mestari 2011
Yrittäjänä liikunta- ja vaatetusalalla.
Jutta nähdään Liv-kanavalla
tammikuussa 2012 alkavassa
Jutta ja superdieetit –ohjelmassa.
– Silloin kärsin dieetin aikana jo vilua ja nälkää, hän naurahtaa.
Gustafsberg nostaa esille julkisuudessa vellovan karppauskeskustelun. Lihakset tarvitsevat naisen mukaan hyviä hiilihydraatinlähteitä kasvaakseen. Salitreenin jälkeen tarvitsee riisiä, perunaa tai pastaa.
– Olen kokeillut karppaamista, mutta se vaikuttaa lihaksiini niin, etten saa treenatessa niihin lainkaan tuntumaa. En voi suositella karppaamista.
Proteiinia fitnessharrastajat metsästävät toden teolla. Työpaikkaruokaloista sen löytäminen on toisinaan vaikeaa.
– Jos tarjolla on vain hernekeittoa ja pannukakkua, proteiinit jäävät väkisin vähiin.
Gustafsberg suositteleekin tiukan dieetin aikana tekemään päivittäin eväät mukaan. Jos ruuanlaitto kyllästyttää, kannattaa ruoka-annoksia tehdä kahdeksikin päiväksi kerrallaan.
Kiireisinä päivinä dieetin vaatiman kolmen tunnin ruokailuvälin noudattaminen on haastavaa.
– Ruokailun voit silloin tällöin korvata proteiinipatukalla tai -juomalla.
On sääli, että moni pilaa jo nuorena oman vartalonsa.”
Kiinteää, lihaksikasta kroppaa hamuaville nainen antaa tiukan ruokavalion lisäksi toisen neuvon.
– Pillereitä voit popsia ja dieettejä voit noudattaa, mutta se ei yksin riitä. Kyllä se on niin, että salitreenejä ei korvaa mikään.
Hän lupaa ronskiin tyyliinsä, että ”salilla pystytään muokkaamaan oikeastaan kaikkia kehonosia, paitsi rintoja”.
Keskustelu kääntyy perheeseen ja lapsiin. Gustafsberg muistuttaa olevansa äiti ja elävänsä kotonaan täysin normaalia arkea.
– En halua antaa pojalleni Maxille vääränlaista roolimallia. Kisakausina punnitsen ruokani grammalleen. Mutta kyllä meillä silloin tällöin herkutellaankin, perheenäiti myöntää.
Varsin tietoisesti hän on nostanut blogissaan esille lasten ruokailutottumukset ja yliäyräiden menevän herkuttelun:
– On sääli, että moni pilaa jo nuorena oman vartalonsa.
Einesruokia ei Gustafsbergin ruokapöydässä juuri nähdä. Hän kertoo, että rehellinen paistijauheliha ja makaroni on suosikkiruoka, joka maistuu sekä äidille että pojalle.
Jutan rasvanpolttovinkit
Aloita aamusi juomalla vettä. Juo halutessasi kuppi kahvia.
Tee ennen aamiaista noin 45 minuutin reipas kävelylenkki.
Matala syke polttaa tehokkaasti rasvaa.
Syö aamiaiseksi viljapuuroa, johon voit lisätä raejuustoa tai proteiinijauhetta ja marjoja.
Varmista, että saat riittävästi hyviä rasvoja:
omega-3-rasvahappoja, oliiviöljyä, pähkinöitä ja siemeniä.
Suosi marjoja ja vältä hedelmiä. Hedelmissä on runsaasti hedelmäsokeria.
Varmista, että ruokailuvälisi ovat säännölliset ja että ne pysyvät kolmen tunnin mittaisina. Luovu napostelusta, yksikin ylimääräinen patukka tai herkku romuttaa dieettisi.
Varmista, että syöt riittävästi proteiininlähteitä lihaa, kalaa, kanaa ja hyviä hiilihydraatteja.
Vältä valmiiksi marinoituja lihoja, kaloja ja kanoja. Mausta ne mieluiten itse.
Suola ja cayennepippuri ovat hyviä mausteita.
Cayennepippurilla nostat ruumiisi lämpöä, mikä edistää rasvan palamista.
Juo päivässä kolme litraa vettä. Jos juominen tuntuu vaikealta, täytä aamulla kaksi puolentoista litran pulloa ja varmista, että saat juotua pullot päivän aikana.
Kokeile vihreää teetä. Jos teen maku ei miellytä, korvaa juoma vihreästä teestä tehdyillä kapseleilla.
12 commentsJutta ja Superdieetit
Istuin viime talvena Joonas Hytösen kanssa palaverissa. Sen seurauksena alkaa 11.1 Livillä ohjelmasarja Jutta ja superdieetit.
Ohjelmassa seurataan body fitness MM-kisaan valmistautumistani pitkän dieetin ja jäätävien treenien siivittämänä. Siinä “sivussa” on hoidettavana perhe, uusi parisuhde, Sunny´s ja tietenkin joukko FitFarm valmennettaviamme. Nyt tavallisilla katsojillakin on mahdollisuus kurkistaa miten keski-ikäisen naisen kroppa viritetään kisakuntoon, kun tekosyyt laitetaan syrjään.
En osaa muuta sanoa, kun että uskon sarjasta tulevan super hyvä. Keskustelua se tulee varmasti aiheuttamaan ja paljon. Ohjelmassa on mukana Arin lisäksi Bull, joten nyt nähdään, että lihaksikkaat miehet osaavat muutakin kuin bodata. Ohjelman suola on varmasti seurannassa olevat henkilöt. Mukana on miehiä ja naisia, lihavia ja timmejä. Jokaisella heillä on oma tavoitteensa, mitä kohti kuljetaan.
Ei ole varmasti parempaa ajankohtaa sarjan ulostulolle, kuin tammikuu. Moni tekee taas uudenvuodenlupauksen kuntoiluun ja treenaamiseen liityen, joten toivottavasti moni saa ohjelmasta vinkkejä itselleen. Läski tulee hitaasti ja se myös lähtee hitaasti… Viikossa ei kukaan tule superkuntoon, mutta kovalla treenillä ja tiukalla ruokavaliolla aivan jokainen pääsee kuntoon, jos vain haluaa!
Tässä maisitiaisia sarjasta. Mitäs pidätte?
Yksi mainitsemisen arvoinen asia. Vietimme viime lauantaina Body Actionolla VIP-iltaa uuden Tampereen myymälän avajaisten merkeissä. Paikalla oli 30-40 kilpailevaa bikini, fitness, CBB ja kehonrakentajaa ja IFBB Prot Mentula, Kokkonen, Hälikkä & Pajulahti.
Se mikä ei varmasti toistu minkään muuan alan VIP-juhlissa on viinan kulutuksen vähyys! Fit Wokista tilatut terveelliset ruoat maistuivat (paitsi Minna Pajulahti kipaisi lähi Lidlin hakemaan rahkaa =) )erinomaisesti, mutta juomat eivät kuluneet millään! Koko illan aikana kulutus yksi pullo kirkasta glögin seassa, josta kaadoin illan päätteeksi puolet viemäristä alas. Viiniä taisi kulua kokonaista 5 pulloa.
Tämä porukka ei siis todellakaan ole ilmaisen viinan perässä. Ja juuri siitä fitness-elämäntapaa noudattavan ihmisen elämässä onkin kysymys! Body Actionin facebook sivuilta voitte käydä vilkaisemassa ketä paikalla oli.
17 commentsMotivaatiota!
Meitä treenaavia ihmisiä usein arvostellaan ulkonäkömme perusteella. Ja niinhän se on, että varsinkin meitä kilpailijoita saa ja pitääkin arvostella – ainakin lavalla. Mutta uskokaa tai älkää, niin meidänkin sisällämme asuu ihan oikea ihminen!
Oma elämäni ei ole todellakaan sitä, että punnitsen jokaisen suupalani (paitsi tietenkin 100% dieetillä) ja että olisin friikki kaiken suhteen. Se, että haluan pysyä hyvässä kunnossa ja mahdollisimman terveenä ei pienennä älyäni, eikä kykyäni olla hyvä äiti. Ei myöskään sitä, että hoidan menestyksekkäästi bisneksiäni.
Jotenkin sohvaperunat ja kynäniskat ovat erityisesti se joukko, jotka jaksavat arvostella lihasta fanittavia ihmisiä. Keräsin tänne muutaman video, jotka motivoivat ainakin minua suunnattomasti. Katsokaa jos uskallatte!
Tässä näyte body fitnessistä. Ruotsalainen Linda, joka on nykyään figure ammattilainen. Etteikö lihaksikas nainen voisi olla kaunis? Jos joku väittää, että näyttää huonolta, niin morjens! Kuka tahansa rehellinen rapamaha vaihtaisi kroppansa tähän. Mutta sepäs siinä onkin, että vaikka olisi maailman kaikki eurot ja dollarit taskussa, niin tätä kroppaa ei saa kun vuosien kovalla harjoittelulla ja luunkovalla päällä!
Sitten ammattikehonrakennus. Tuo 50 centin biisi kruunaa kaiken! Friikkiä, mutta silti niin hellyttävää.
Ja sitten vielä näyte Bikini pro:lta. Viimeistään nyt on lihasta kammoavienkin todettava, että uuuu baby, hottista se vaan on, kun nainen on tikissä!
Näihin tunnelmii…
-Jutta-
13 commentsTäh? Kuka on kehonrakentaja?
Tiedoksi, että tämän kropan eteen on tehty tuhansia tunteja töitä, joten en jaksa enempää asiaa selitellä.
Kuten olette havainneet, blogirintamalla on ollut todella hiljaista. 2010 kirjoitin blogia varsin aktiivisesti ja uusi päivityksiä tuli kerran pari viikossa. Silloin kävijämäärät olivat 7000-9000 eri lukijaa päivässä. Se on yksityisen ihmisen blogissa huikea määrä. Moni kyselikin, miten ihmeessä se on mahdollista. Idea blogin pitämiseen tuli Pakkotoiston omistaja Mike Sireniltä. Ensin Mike levitti Pakkiksella kuvia ja juttuja joita yhdessä teimme. Sitä kautta sivu levisi äitien keskustelupalstoille ja mitä ihmellisempiin osoitteisiin.
Mutta kaikkeen puutuu. Jossain vaiheessa alkoi tuntua, että blogin kirjoittaminen on enemmän pakko pullaa kuin nautintoa. Siksi päätinkin, että kirjoitan vain kun siltä tuntuu. Mutta nyt tuntuu siltä, että olen halukas taas kirjoittamaan aktiivisesti. Joten tästä se lähtee!
Tällä kertaa mielenpäällä on aihe: “kehonrakentajat”. Nyt on aivan pakko oikaista ja valoittaa, varsinkin toimittajia. Bikini fitness, body fitness, classic bodybuildin, kehonrakennus ja ammattikehontrakennus ovat kaikki täysin eri lajeja.
Aloitetaan pienemmästä päästä. Bikini fitness on kisa, jossa monen mielestä naiset ovat unelmakroppaisia. Olen samaa mieltä. He ovat kerrassan upeita! Tässä teille FitFarmin valmennuksessa oleva 2011 SM 4. Nora Vuorio. Aivan oikein; hän on juuri “se” Nora, jonka uutisoitiin seurustelevan Esko Eerikäisen kanssa. Upea mimmi ja tullaan näkemään kisalavalla uudestaan.
Oma lajini on body fitness. Se tuskin esittelyä kaipaa. Ja jos jollekin on jäänyt epäselväksi, niin skrollatkoon tekstejä taaksepäin. Ja niille kateellisille ihmisille tiedoksi: tähän kuntoon ei pääse hormoneja syömällä. Vaikka koitankin olla näiden asioiden yläpuolella, niin silti taas viime viikolla kantautui korviini yksi p-askan jauhaja, joka ansaitsee maininna. Kyseessä oli Tamperelainen kaupunginvaltuutettu (vaalea, vanha blondi, tottelee nimeä… no jääköön sanomatta). Hän oli kokouksessa oikein julistanut, että ei tuollaiseen kuntoon pääse ilman hormoneja. Voi hyvää päivää sentään! Minut on niin virtsa- kuin veritestattu 4 kertaa ,ja joka kerta näyteeni ovat olleet puhtaita. Niin, ehkä minä manipuloin ja lahjoin ADT:n Tiedoksi, että tämän kropan eteen on tehty tuhansia tunteja töitä, joten en jaksa enempää asiaa selitellä.
Sitten classic bodybuilding. Tässä tämän vuoden SM 1. Antti Filatof, joka niin ikään edustaa FitFarmia.
Tämä laji ei ole todellakaan kehonrakennusta. Toki tässäkin lajissa tähdätään isoihin ja tiukkoihin lihaksiin, mutta eri kriteerein. Satu Tuomiston uutisoitu uusi rakas Peter Wilenius edustaa juuri tätä lajia. En tiedä kuinka faktatietoa Peterin kisapaino 74 kiloa on, mutta se kertokoon siitä, että kyseessä ei ole mikään massahirmujen laji, mutta super kovia äijiä ovat tämänkin lajin edustajat. En siis dissaa missään tapauksessa CBB-kilpailijoita. Yritän vain tehdä eroa eri lajien välille niin, että maallikkokin sen ymmärtäisi. Myös tässä lajissa ADT tekee tiukkoja testejä ja Anttikin on joutunut purkkiin pissimään, eikä se ole toistaiseksi sulanut = ) Myös naiset kilpailevat tässä lajissa.
Sitten on kehonrakennus. Siinä kilpaillaan painoluokittain. Tässä lajissa haetaan mahdollisimman isoja ja symmetrisiä lihaksia ja äärettömän kovaa tiukkuutta. Hyvällä kehonrakentajalla ja cbb-kilpailijalla on siis selvä ero.
Ja viimeisenä tasona on sitten ammattikehonrakentajat. Toki ammattilaisia on myös naisten fitness-sarjoissa ja Suomessakin on muutama kova nouseva nimi. Mutta miesten puolella IFBB Pro-tasolla on isoimmassa luokassa Suomessa vain kaksi miestä: Jari “Bull” Mentula.
Hän on FitFarmin valmennusteamimme päävalmentaja. Ette varmasti ihmettele, miksi valmennettavamme pääsevät super kuntoon. Vai haluaisitko itse joutua tilille siitä, miksi ylimääräinen suupala sujahti suuhun?
Toinen ammattilaiskortti on rakkallaani Ari “Godzilla” Kokkosella.
Ari sai kortin voitettuaan raskaan sarjan PM-kisat 2010. Hän tosin olisi saanut kortin jo vuonna ööö… 2001 (sori hani jos meni pieleen), mutta silloin hän ei kokenut olevansa valmis ammattilaisuuteen. Mitä tämä ammattilaisuus sitten tarkoittaa? Ei ainakaan sitä, että joku maksaisi treenaamisesta palkkaa. Kyllä molempien herrojen on painettava töitä ja rajusti. Ari on pyörittänyt Body Action konseptia kymmenisen vuotta. Tässä kuussa avattiin myymälä myös Tampereelle. Mutta ammattilaisia on muutamia kymmeniä maailmassa ja huiput heistä pääsevät Mr Olympiaan. Maialman kovimmat nimet ovat varakkaita miehiä suurine sponsorisopimuksineen. Yli kymmeneen vuoteen Suomessa ei ole järjestetty ammattilaiskisoja, mutta ensi syksynä kisat ovat Lahdessa. Silloin molemmat Suomalaiset Prot kapuavat lavalle kotiyleisön eteen.
Noista lempinimistä sen verran, että eivät Ari ja Jari ole näitä nimiä itse keksineet. Lajissa on ominaista, että kun olet riittävän hyvä, sinulle siunaantuu lempinimi. Useimpien kohdalla se korvaa lajin harrastajien puheissa etunimen kokonaan. Ja sitten eri lajiliitoista. Maailman suurin alan järjestö on IFBB. On olemassa joukko erinäisiä pienempiä liittoja. Jos vaikka minä haluaisin perustaa oman XYXÖ-liittoni ja järjestäisin MM-kisat se onnistuisi. Sen jälkeen voisin antaa ammattilaiskortin jollekin. Näinhän kävi aikanaan eräälle fitness-kilpailijalle. Hän oli voittanut lajin “MM-kultaa” ja sai kutsun Itsenäisyyspäivänä linnanjuhliin. Kyseessä oli joku pikku liitto ja Suomessa lajin sisällä kukaan ei ollut kuullutkaan tästä tyypistä. Mutta niin vaan oli linnanjuhlissa : ) Pisteet siitä.
Sen verran uskallan toimittajia kritisoida, että Peter Wilenius tituleerattiin viime viikolla eräässä mediassa ammattikehonrakentajaksi. Bullin kisapaino taisi olla viime kisoissa noin 125 kiloa, joten se tarkoittaa sitä, että hänellä on noin 50 kiloa enemmän lihasta kropassaan kun Peterillä : ) Enkä siis missään nimessä vähättele cbb-kilpailijoita. Ovat huikean kovia jätki ja varssinkin Peterin kireys on niin kova, että huh sentään! Mutta ammattikehonrakentajaa hänestä ei saa, vaikka voissa paistaisi. Eikä hän sitä varmasti ikinä haluaisikaan.
Se, mikä on varsin mielenkiintoista, että kuluneen kahden viikon aikana on mediassa nähty enemmän alan harrastajien kuvia, kun aikaisempina vuosina yhteensä. Vaikka kyseessä onkin viihde uutisointi, niin olkoon se monelle innostus siihen, että mitäpä jos itsekin lähtisi salille kehittämään kroppaansa. Toisin sanoen kehon rakennukseen : )
-Jutta-
18 commentsMM-KISAT TAKANA
Aivan huikea kokemus oli edustaa Suomea body fitnessin MM-kisoissa. Tuloksena 15 sija. Olen tyytyväinen omaan suoritukseeni, joskin minulla ei ollut ymmärrystä siitä, miten huimaa maailman kärki on. Tästä kunnosta olisi saatava 4-5 kiloa läskiä pois, jotta kireysluokka olisi maailman huippujen tasolla. Se taas tarkoittaisi sitä, että lihasmassa pieninisi väkisin. Kirjoittelen tarkempaa kisareportaasia heti kun ehdin. 
Expo viikon tunnelmia
MM-kisat kutsuvat!
Nyt on yksi välietappi saavutettu ja viikonloppuna Lappeenrannan MM-karsinnasta ykkös sija taskussa. Minut valittiin kolmen viikon päästä Serbiassa järjestettäviin MM-kisoihin.
Suomea lähtee edustamaan lyhyimmässä sarjassa Mari Päkkilä, alle 163 cm sarjassa Kati Alander ja Tiina Vaskelainen. Minä kisaan hujoppien, eli yli 168 cm sarjassa. Kisa joukkue on todella mahtava ja lyhyen sarjan tytöt ovat kaikki ehdottomasti paikkansa ansainneet.
Kaiken piti olla kunnossa karsintakisassa. Jotenkin vaan oli nestesteinen olo ja varsinkin keskikroppa ei tuntunut ollenkaan omalta. Yritin vääntää ja kääntää miten päin tahansa, niin mahan seudulla vaan ei sixpäkkiä näkynyt. Koko olemus oli siitä syystä tasapaksu ja “tunkkainen”.
Voittopokaali kainalossa ajeltiin Arin kanssa kohti Tamperetta. En millään saanut revittyä iloa voitosta. Mietimme, mikä on vialla. Ja syykin selvisi seuraavan yön aika: alkoi ”se” aika kuusta.
Kuka tahansa nainen tietää, mitä menkkaturvotus aiheuttaa. Vetäisitkö sinä biksut päälle ja lähtisit toisten arvosteltavaksi : ) No, meitsi sen teki. Toki tässä on vielä muutenkin paljon töitä tehtävänä, mutta en ole tyytyväinen näkemääni. En selittele sen enempää ja nyt on entistä kovempi halu päästä oikeasti kuntoon. Miloksen viimeistelyjä en missään nimessä voi syyttää. Mutta jos nyt jotain hyvää hakee, niin kroppa ainakin toimii naisellisilta osa-alueilta : )
Tyytyväinen olen T-kävelyyni. Nautin lavalla olosta ja se varmasti näkyy.
Nyt olen täysin terveenä ja pääsen taas treenaamaan kovaa. Töitä on vielä tehtävä kovasti, mutta usko menestykseen MM-kisoissa on korkealla. Finaalipaikkaa lähden tavoittelemaan ja luulenpa, että tällä edustusjoukkueella on kotiintuomisena todella hyviä sijoituksia.
Sitä ennen edessä on vielä SM-kisat, joihin Fitnessliitto haluaa koko MM-kisajoukkueen osallistuvan. Fitness Expossa siis nähdään!
Ihanaa viikkoa taas kaikille ja kiitokset onnitteluista ja tsemppaamisesta! Oli hienoa olla lavalla, kun kannustusjoukot olivat täysillä mukana!
Lisää kuvia löydätte Pakkotoistolta ja videoita Bodylehden sivuilta.
-Jutta-
12 comments